|
1.
Tuloksentekijät koulutukselliset
Tuloksentekijät harjoituksen tavoitteena on opettaa osallistujille yritysten taloudellista toimintaa. Tapahtumassa saadaan kokemuksia yritystoiminnassa tehtävien päätösten taloudellisista vaikutuksista ja opitaan suunnittelemaan yrityksen
markkinointi, jonka tehtävänä on asemoida kysyntätekijöiden avulla tuote tai palvelu markkinoille tavoitellen mahdollisimman hyvää myyntikatetta sekä ennakoida menekki.
tuotanto, jonka tehtävänä on investoinnein huolehtia tuotantoedellytyksistä ja tuotannon päätöksin taata riittävä toimituskyky sekä pyrkiä suunnittelun avulla mahdollisimman alhaiseen tuotantohintaan
rahoitus, jonka tehtävänä on taata toiminnalle riittävä rahoitus ja pyrkiä lainoilla pitämään yrityksen korkokulut mahdollisimman alhaisina
Yrityksen johtoryhmänä teidän tehtävänne on johtaa yritystänne markkinoilla, jossa kilpailijoina ovat samoilla toimintaedellytyksillä toimivat yritykset. Taloudellisia päätöksiä tehden te johdatte yritystänne mahdollisimman kannattavasti.
Tässä Ohjekirjassa kerrotaan niistä laskettavissa olevista tekijöistä, joilla on vaikutusta yrityksen kannattavuudelle ja jotka on huomioitava päätöksentekotilanteessa. Oleellisimman epävarmuustekijän päätöksillenne muodostavat - kilpailijoiden toimenpiteet ja johtopäätökset, - kokonaiskysynnän suhdanteet ja - kustannustason kehitys.
Ohjekirja sisältää yrityspelin kokonaiskuvauksen sekä yrityspelimallin syöttö- ja tulostetietojen kuvaukset.
Johdettava yritys kuvataan erillisessä case-kuvauksessa, jossa kuvataan kilpailutilanne ja yrityksen tulos- ja rahoitusasema.
Yrityspeli käydään otteluina, joissa yritykset kilpailevat keskenään usein ennalta sovittujen tilikausien ajan. Kaikki yritykset aloittavat samasta tilanteesta, joka selostetaan tarkemmin case-osassa. Osallistuvat joukkueet on jaettu n. 10 joukkuetta käsittäviin lohkoihin, jotka kilpailevat keskenään lohkojen voitosta. Lohkoissa ratkaistaan neljä maakunnanmestaruutta, sekä välieriin ja loppukilpailuun pääsevät joukkueet.
Työskentely tapahtuu internetverkon välityksellä. Joukkue saa käyttöönsä salasanan, jolla hän pääsee omaan ottelulohkoonsa ja saa käytettäväkseen kaikki Palvelukeskuksen palvelut.
Kaikki joukkueet kilpailevat samalla alalla, jolla toimii myös Toimialajärjestö ja sen Palvelukeskus, johon yhteydet toteutuvat pääasiassa internetyhteyksin.
Kullakin lohkolla on oma yksilöllinen aikataulu, joka näkyy verkkoliittymässä. Aikataulua tulee noudattaa. Myöhästyminen voi johtaa sakkoihin, jotka veloitetaan yrityksen kiinteissä kuluissa tai pahimmillaan siihen, että Toimialajärjestö perustaa päätöksenteon yhtiön aiempiin päätöksiin
Taloudellisista suhdanteista, alaa koskevista sopimuksista sekä markkinatilanteesta ilmoitetaan toimialajärjestön toimittamissa tilannetiedotuksissa.
Yritys tekee päätökset seuraavasta toimintakaudesta tilannetiedotuksen, yrityksen sen hetkisten resurssien sekä aikaisemman historiatiedon perusteella ja esittää ne verkossa olevalla päätöslomakkeella.
Tiedonvaihto tapahtuu internetverkon välityksellä. Verkossa on päätöslomake, ja sieltä saa tarvittavat suunnittelun apuvälineet sekä kilpailun edetessä tilannetiedotukset ja tulokset.
Kauden päätyttyä yritys saa toimialajärjestöltä raportit päätösten toteutumisen seurantaan ja tulevien päätösten suunnittelua varten: Raportit kattavat oman yrityksen aikasarjoja, sekä tietoja kilpailijoista. Raporttien laajuus saattaa eri kilpailutilanteissa vaihdella.
Alkutilanne
Kaikki joukkueet aloittavat täsmälleen samasta alkutilanteesta. Alkutilanne löytyy otteluliittymästä ja sisältää kuvauksen ja raportit yrityksen aiemmista vuosista. Otteluliittymästä löytyy myös Excel-toiminen suunnittelumalli, joka sisältää tiedot aiemmista vuosista ja valmiin pohjan suunnittelun tekemiseksi tuleville vuosille. Suunnittelumalli on siirrettävä omalle koneelle, jossa sitä käytetään. Malli ja siihen liittyvät tiedot ovat Toimialajärjestön toimittamia. Käyttö on vapaaehtoista ja kaikki vastuu mahdollisista virheistä on käyttäjällä.
Harjoituskierros
Harjoituskierroksen aikana yritykset saavat tilaisuuden kokeilla päätösten vaikutusta markkinoihin ja yrityksen toimintaan. Harjoittelun tuloksia ei lasketa kilpailuun ja harjoittelun jälkeen tilanne nollataan ja aloitetaan alusta. Harjoituskierroksen vuosi on 2002.
Alkuerät
Alkuerissä pelataan viisi varsinaista tilikautta. Ensimmäinen suunniteltava vuosi on 2002 ja viimeinen 2006. Alkuerien tulosten perusteella ratkaistaan maakunnalliset mestarit sekä välieriin etenevät joukkueet. Välierien lisäksi järjestetään lisäksi keräilyeriä, joista on vielä mahdollista päästä loppukilpailuun.
Yritykset kilpailevat voitosta. Voittokertymä on taseen lisätietona kohdassa loppuvoittovarat. Ottelun voiton ratkaisee ottelun lopussa oleva voittokertymä.
3. Markkinat ja kilpailutilanne
Yrityksenne ja kanssanne samoilla markkinoilla kilpailevat muut yritykset toimittavat enimmillään kahta tuotetta kolmelle eri markkina-alueelle:
Tuote 1 / alue 1 Tuote 1 / alue 2 Tuote 1 / alue 3 Tuote 2 / alue 1 Tuote 2 / alue 2 Tuote 2 / alue 3
Vienti tapahtuu myyntiagentin välityksellä. Hintatasoa seurataan vieraan maan valuutassa. Markkinointi ja tuotekehitys tapahtuu euroissa.
3.1 Kilpailutekijät
Edellä mainittujen markkina-alueiden kokonaiskysynnän kehittymiseen vaikuttavat markkinatalouden keskeiset kilpailutekijät, jotka ovat
• Kysyntäsuhdanne, joista
toimialajärjestö kerää markkina-aluekohtaisia • Eri markkinoiden hintatasot,
jotka on laskettavissa keskenään kilpailevien • Yritysten markkinointiin ja tuotekehitykseen
käyttämät panostukset
Eri markkina-alueiden suhdanteisiin yksittäinen yritys vaikuttaa osaltaan vain vähäisesti. Ne ovat riippuvaisia lähinnä tuotteiden hintatasosta, markkinointitoimenpiteistä, julkisen vallan toimenpiteistä ja harjoitetusta talouspolitiikasta.
Sen sijaan yritys vaikuttaa omaan kysyntäosuuteensa hinnoittelemalla tuotteensa mahdollisimman hyvin kullekin markkina-alueelle sekä panostamalla markkinointiin ja tuotekehitykseen.
Kysyntäosuuteen vaikuttamisen rinnalla johtoryhmällä on käytettävissään useita muita päätöksentekoalueita, jotka vaikuttavat yrityksen kilpailuasemaan ja kannattavuuteen.
Markkinointi
Markkinointisuunnittelun tavoitteena on hinnoittelun, markkinointipanostuksen ja tuotekehityksen avulla saada markkinoitua tavoitteen mukainen menekki siten, että kate on mahdollisimman korkea.
4.1 Hinnoittelu
Yritys hinnoittelee yhden tai kaksi tuotetta kolmelle eri markkina-alueelle. Siten se tekee enimmillään kuusi hinnoittelupäätöstä.
• Hinnoittelu vaikuttaa yritysten keskinäisiin markkinaosuuksiin ja sen vaikutus (hintajousto) voi vaihdella eri markkinoilla. Yritys voi vaikuttaa omaan kysyntäosuuteensa esim. hinnoittelemalla tuotteensa alle tai yli kilpailijoiden hintojen. Eri markkina-alueilla kysyntä joustaa eri tavoin. Hinnoittelu on nopein tapa vaikuttaa kysyntään.
• Eri markkina-alueiden hintataso vaikuttaa markkina-alueen koko kysyntään. Jos keskihinta nousee, markkina-alueen kokonaiskysyntä jää alhaisemmaksi.
4.2 Markkinointipanostus
Yritys voi vaikuttaa tuotteidensa kysyntään panostamalla rahaa markkinointiin. Markkinointipanostuksen se kohdistaa eri markkina-alueille haluamallaan tavalla.
• Yrityksen markkinointipanostus vaikuttaa useamman päätöksentekokierroksen ajan vähenevästi. Esim. ensimmäisellä päätöksentekokaudella tehty panostus vaikuttaa voimakkaimmin ko. kaudella, mutta myös jatkossa toisella ja kolmannella kaudella vähenevästi. • Markkinointipanostuksen
vaikutus riippuu kilpailusta, sillä koko alan • Koko alalla ja yrityksittäin markkinointipanostuksen
lisäyksestä johtuva 4.3 Tuotekehityspanostus
Yritys voi vaikuttaa tuotteidensa laatuun panostamalla rahaa tuotekehitykseen. Panostus tehdään molemmille tuotteille ja kaikille kolmelle markkina-alueelle.
• Tuotekehityspanostuksella
vaikutetaan yrityksen tuotteiden laatuun sitä • Tuotekehityspanostus
vaikuttaa tuotteen kysyntään usean kauden ajan • Panostuksen lisäyksestä johtuva hyöty (rajahyöty) alittaa rajakustannukset, kun panostus kasvaa yli optimimäärän. • Koko alan tuotekehityspanostus vaikuttaa markkinointipanostuksen tavoin kokonaiskysyntään.
4.4 Sopimusmyynnit
Yrityksillä on mahdollisuus kilpailla sopimustoimituksista, jotka perustuvat toimialajärjestön ja valtionhallinnon välisiin neuvotteluihin toimituksista valtion laitoksiin.
• Sopimusmyynnit saa toimittaakseen
yritys, joka on tehnyt halvimman
• Sopimustoimitusten suuruus ilmoitetaan
aina toimialajärjestön
• Sopimusten toimittaminen edellyttää myyntimiehiä.
Toimitusjärjestys
Kaikilla yrityksillä on sama toimituspolitiikka: Alue1, Alue2 ja Alue3. Jos tuotteet eivät riitä tyydyttämään koko kysyntää, loppuu tavara ensin Alueelta kolme, joka on vienti MuuMaailma.
• Yrityksen saamat sopimusmyynnit toimitetaan aina ensimmäiseksi.
Tuotanto
Tuotannon suunnittelun tavoitteena on tuottaa tavoitteiden edellyttämä tuotannon määrä mahdollisimman kilpailukykyisin kustannuksin. Sunnittelussa tulee: • huolehtia investointipäätöksin riittävistä tuotantoedellytyksistä • varmistaa tuotantopäätöksellä riittävä toimituskyky vastaamaan kysyntää • pyrkiä järkevään varastojen tasoon • seurata ja kehittää yrityksen tuotantohintaa.
4.7 Tuotantohenkilöstö
Yrityksen tuotanto-osasto hankkii tarvitsemansa tuotantohenkilöstön kulloisenkin tuotantomäärän mukaisesti. Tuotantohenkilöitä ei tarvitse erikseen palkata. Tuotantohenkilöstön määrää, palkkausta ja tehokkuutta kannattaa pyrkiä seuraamaan.
4.8 Myyntihenkilöstö
Yrityksen myyntiosasto palkkaa tarvitsemansa myyntihenkilöstön toteutuvan myynnin mukaisesti. Myyntihenkilöstön määrää ei tarvitse mitoittaa. Myyntihenkilöiden palkkausta ja tehokkuutta kannattaa seurata, jotta voi budjettisuunnittelussa ennakoida kulut. Konsultoinnin käyttö vaikuttaa myyntihenkilöstön tehokkuuteen
• Myynnin palkat kirjataan tuloslaskelman kiinteisiin palkkoihin.
Muu henkilöstö
Johtoryhmän lisäksi yrityksellä on hallinnossa palkattua työvoimaa. • Yrityksen kiinteät hallintokulut näkyvät tilannetiedotuksessa. • Hallinnon kuluissa voi olla kiinteitä ja myynnistä riippuvia kuluja. • Hallinnonkulut kirjataan kiinteisiin kuluihin.
4.9 Raaka-aineiden ostot
Yrityksen tuotanto-osasto hankkii tarvittavat raaka-aineet tuotantopäätösten mukaisesti. Raaka-aineen yksikköhinta näkyy Toimialajärjestön tilannetiedotuksessa.
Raaka-aineiden määräalennus
Toimialajärjestö neuvottelee raaka-aineiden toimittajien kanssa kulloinkin sovellettavasta hintatasosta ja mahdollisista määräalennuksista. Näistä hinnoista toimialajärjestö ilmoittaa aina tilannetiedotuksen yhteydessä.
4.10 Kuljetuskulut
Yritys kuljettaa myymänsä tuotteet. Kuljetusten hinnat eri markkina-alueille on otettava huomioon hinnoittelussa. • Kuljetusten hintatasot ilmoitetaan tilannetiedotuksessa.
4.11 Markkinatutkimukset
Yritykset kuuluvat Toimialajärjestöön, joka tukee yritysten kannattavuuspyrkimyksiä toimittamalla suunnittelun tarvitsemia tietoja. Toimialajärjestön maksu kirjataan kiinteisiin markkinatutkimuksiin.
4.12 Konsultointi
Käyttämällä ulkopuolista konsultointiapua yritys voi vaikuttaa henkilöstön tehokkuuteen.
Konsultointipanostus vaikuttaa tuotanto- ja myyntihenkilöstön tehokkuuteen parantaen sitä. Vaikutuksen yritysjohto voi havaita laskemalla tuotantoraportista tuotantohenkilön tuotantokyvyn sekä myyntimiesten toimituskyvyn.
Konsultointi vaikuttaa useiden kausien ajan siten, että panostuksen vaikutus vähenee asteittain. Yrityksen kokoon nähden kohtuuttoman suuri panostus ei tuota vastaavaa hyötyä.
4.13 Rakennusinvestoinnit
Yrityksen tuotantotilat vaikuttavat osaltaan sen tuotantokykyyn. Tuotantorakennusten läpäisykyky tulee olla riittävä. Nyt se on molemmille tuotteille 20 tyksiä.
Lisää tuotantotiloja saadaan laajennusinvestoinneilla, jonka ehdoista ja hinnasta ilmoitetaan tilannetiedotuksessa.
• Laajennusinvestointi tulee yrityksen käyttöön viivästetysti ja on tuotannon käytettävissä vasta yhden vuoden kuluttua päätöksestä.
Esim. jos rakennuspäätös tehdään kaudelle 2004, tulee se yrityksen käyttöön vasta kaudella 2005. Investointi on kuitenkin maksettavakokonaisuudessaan heti kaudella.
Tuotantotilojen poistoprosentti ilmoitetaan tilannetiedotuksessa. Tuloslaskelmassa poistojen suuruus lasketaan menojäännöksestä.
4.14 Koneinvestoinnit
Yrityksen koneet ovat osa sen tuotantoedellytyksiä. Mitoittamalla koneiden määrän riittävän suureksi yritysjohto varmistaa tuotantotavoitteiden läpimenon.
• Ylimääräinen kapasiteetti merkitsee, että investoinnit ovat vajaakäytössä. • Koneiden vanheneminen aiheuttaa
olemassa olevan kaluston osalta • Tilannetiedotuksessa ilmoitetaan
koneinvestoinnin hinta, koneen • Uudet koneinvestoinnit ovat yrityksen käytettävissä ilman viivettä.
Uusien koneiden vähenemä alkaa vasta ensimmäisen käyttövuoden jälkeisenä vuotena.
Esimerkki konekapasiteetin laskemisesta
Oletetaan edellisen vuoden konekapasiteetiksi 10 tyksiä. Jos vähenemä on 10 %, on seuraavan kauden konekapasiteetti 10 tyks x 0,9 = 9 tyksiä.
Jos yritys investoi uuteen 1tyksin koneeseen on seuraavan vuoden konekapasiteetti 10 tyksiä.
Rahoitus
Yritysjohdon tehtävänä on rahoittaa yrityksensä toiminta mahdollisimman edullisesti. Tällöin sillä on käytettävissään seuraavat rahoitusmahdollisuudet: • tulorahoitus, jonka
suuruus riippuu yrityksen tuloksesta -käyttöpääoman • Pankkilainaa ja vekseleitä on tarjolla vain tiettyyn ylärajaan asti. Limiitit ja korkotasot annetaan tilannetiedotuksessa. • Jos pitkäaikaista lainaa
on rahoitustarpeeseen nähden liian vähän, yritys Yritys on arvioinut myynnin liian
suureksi. Myynti ei ole toteutunut, • Yritys joutuu turvautumaan vekselirahoitukseen, jonka korko on suurempi kuin pankkilainan. Tällöin yrityksen korkokulut tuloslaskelmassa lisääntyvät.
Jos vekselirahan tarve on suurempi kuin annettu limiitti, on seurauksena limiitin ylitys, josta peritään erillistä ylityskorkoa.
Pitkäaikaisen lainatarpeen laskeminen onnistuu parhaiten Tulospalvelun toimittaman suunnittelumallin avulla. Kun myynnin menekkiennusteet ja tuotannon kustannusennusteet ovat luotettavia, on mallin avulla ennakoitavissa korot ja laskettavissa pitkäaikaisten lainojen tarve. Malli laskee suunnittelu- ja budjettitiedoista taseen. Taseen ollessa näkyvissä voi kokeilemalla etsiä sopivan pitkäaikaisen lainan määrän. Lainan määrä on sopiva silloin kun ”lainaraha ei turhaa makaa tileillä, tai että ei suotta ole turvauduttu vekseleihin”. Yrityksen rahoituksellinen tilanne vaihtelee vuosittain. Jos toiminnasta syntyy rahoituksen ylijäämää, maksaa yritys ensin pois mahdolliset vekselinsä automaattisesti, ja loput siirtyvät yrityksen rahavaroiksi.
4.18 Pitkäaikaisen lainan muutos
Pitkäaikaisen lainan lisäyksestä tai lyhentämisestä on tehtävä erillinen päätös. Lyhentäminen merkitään miinuksella. Pitkäaikaisen lainan saatavuudessa voi olla ilmoitettu katto. Toimialajärjestön tilannetiedotuksessa ilmoitetaan lainojen saatavuudesta ja korkotasoista. Kun käytetään suunnittelumallia apuna siirtää se syntyneen lainapäätöksen merkkeineen mallin alaosaan pitkäaikaisten lainojen muutokseksi
5. Toimialajärjestön toimittamat
Toimialajärjestön Palvelukeskus toimittaa tulosraportit, jotka on tarkoitettu yritysjohdon apuvälineiksi suunnittelussa ja päätöksenteossa.. Raportit toimitetaan verkkoon ja ovat lohkoittain kaikkien osallistujien käytettävissä. Raportit sisältävät oman yrityksen aikasarjatietoja ja kilpailevien yritysten tietoja. Ne kuvaavat toimialan tilannetta ennen uutta päätöksentekokierrosta. Raportit ovat oman yrityksen aikasarjoja ja kilpailijoiden kausitietoja. Raportit tulevat kaikille yrityksille järjestön vuosimaksua vastaan. Laajimmillaan raportit ovat markkinaraportti, tuloslaskelma, tase, tunnusluvut, rahoituslaskelma, tuotantoraportti ja varastoraportti
5.1 Markkinaraporti
Markkinatutkimukset
Toimialajärjestö teettää vuosittain markkinatutkimuksen ja toimittaa tutkimusaineiston kaikkien yritysten käyttöön.
• Markkinatutkimuksen
hinta, joka on kiinteä, ilmoitetaan • Markkinatutkimuksesta selviää: • Yritysten käyttämät myyntihinnat sekä kysynnät eri markkina-alueilla. • Yritysten saamat sopimustoimitukset. • Yritysten kappalemääräisen myynnin
ja prosentuaaliset markkinaosuudet
Hinnat
Yritysten käyttämät hinnat markkina-alueittain ja molempien tuotteiden osalta samoin kuin kauden hinnat yhteensä.
Kysynnät
Yritysten kappalemääräiset kysynnät tuotteittain, sekä koko toimialan kysyntä. • Kysynnän selittäjiä
ovat hinnoittelu, markkinointipanostus ja Kysynnän jakaumat toimialajärjestö on mitannut markkinoiden haastattelututkimuksilla.
Sopimuskysynnät
Markkinoilla on kysyntää sopimustoimituksista. Yritys tai yritykset, jotka tarjoavat sopimustoimitusta alimpaan hintaan, sauvat sopimustoimitukset toimittaakseen. Sopimustoimitusten hintatasoa ei julkaista. Sopimukset toimitetaan aina ensimmäisenä.
Myynnit
Yritysten toteutuneet myynnit kappaleissa markkina-alueittain ja tuotteittain sekä yritysten kokonaismyynnit ja toimialan kokonaismyynnit. •
Yrityskohtaiset erot kysyntöjen
ja myyntien välillä selittyvät sillä, että
Tyydyttämätön kysyntä
Jos joku markkinoilla olevista yrityksistä ei pysty toimittamaan omaa kysyntäänsä vastaavaa määrää tuotteita, sen tavara loppuu ja syntyy tyydyttämätöntä kysyntää. • Osa tyydyttämätön kysyntä siirtyy lisämyynniksi sellaisille yrityksille, joilla on kapasiteettia yli oman kysynnän.
5.2 Tuloslaskelma
Toimialajärjestö toimittaa yrityksille kaikkien alalla toimivien yritysten tuloslaskelmat ja taseet, jolloin käytettävissä ovat kaikkien keskenään kilpailevien yritysten tiedot.
Myyntituotot
Myyntituotot = myynti kappaleissa x hinta markkina-alueittain sisältäen myös mahdollisen sopimusmyynnin. Myynti lasketaan euroissa kurssit huomioiden.
Myynnin oikaisuerät / luottotappiot
Edellisen kauden myyntisaatavista tietty osuus jää luottotappioiksi. Osuuden suuruus ilmoitetaan tilannetiedotuksessa.
Tuloslaskelman luottotappioiden euromäärä huomioidaan seuraavan kauden rahoituslaskelmassa.
Liikevaihto
Myynnin oikaisuerillä korjattu myyntituotot.
Raaka-aineet
Tilikaudella raaka-aineiden ostoon käytetty rahamäärä erikseen molemmille tuotteille.
Tuotannon palkat
Tuotannossa toteutuneet palkat. Palkkojen kautta on laskettavissa tuotantohenkilöiden määrä joka mahdollistaa tehokkuuden seurannan.
Varaston muutos
Varaston arvon muutos. Miinus merkitsee varaston kasvamista.
Varastossa olevat tuotteet lasketaan tuotantohintojen mukaisina, alkuvarasto entisellä arvollaan ja kauden aikana tulleet uudella arvollaan. Varaston arvon laskentaperuste on FIFO (First In First Out).
MYYNTIKATE
Yrityksen myyntitoiminnasta muuttuvien kulujen jälkeen jäävä kate, jolla voidaan kattaa kiinteitä kuluja.
Palkat
Palkat sisältävät hallinnon kiinteät palkat, myynnin palkat sekä mahdolliset myynnistä riippuvat provisiopalkat, joiden määräytymisperuste on tilannetiedotuksessa.
Vuokrat
Mahdollisesta ulkopuolisesta varastoinnista aiheutuneet kulut samoin kuin kuljetuskaluston vuokrakulut.
Markkinointi
Yrityksen markkinointiin käyttämä rahamäärä kokonaisuudessaan.
Tuotekehitys
Yrityksen tuotekehityspanostuksen markkamäärä kokonaisuudessaan.
Konsultointi
Yrityksen konsultointiin käyttämä rahamäärä.
Tutkimukset
Toimialajärjestön keräämät vuosimaksut sekä mahdolliset lisä- ja sakkomaksut, joiden perusteista on ilmoitettu tilannetiedotuksessa.
KÄYTTÖKATE
Markkamäärä, joka yrityksellä on käytettävissään käyttöomaisuuden ja pääoman menoihin sen jälkeen, kun myyntikatteesta on vähennetty kiinteät kulut.
Poistot
Tuotantotiloista, koneista tehdyt poistot.
Käytettävät poistoprosentit poistokohteittain ilmoitetaan tilannetiedotuksessa.
LIIKEVOITTO/-TAPPIO
Yrityksen taloudellinen tulos, jonka yritys on saanut liiketoiminnastaan ennen muita tuottoja, pääomakuluja ja veroja.
Korkotuotot
Yrityksen pankkitileiltään saamien korkojen määrä. Korkoprosentista ilmoitetaan tilannetiedotuksessa.
Korkokulut
Yrityksen vekseleistä ja pitkäaikaisista lainoista maksamat korot sekä vekselilimiitin ylityksestä perittävä ylityskorko. Korkotasoista ilmoitetaan tilannetiedotuksessa. Korot on laskettu alku- ja lopputaseesta lainojen keskiarvosta.
Välittömät verot
Valtionvero ja kunnallisvero. Verotus tapahtuu verolainsäädännön mukaisena ja kunnallisverotuksessa voidaan soveltua harkintaa. Tarvittaessa myös tappiontasaus huomioidaan.
Verotusprosentit ja -tasot ilmoitetaan tilannetiedotuksessa.
TILIKAUDEN VOITTO
Tilikauden voitto kertoo tuloslaskelman osoittaman voiton tai tappion.
5.3 Tunnusluvut
Yritysten menestymistä ja toimintaa kuvaavat yritystutkimuksen keskeiset tunnusluvut. Käytössä ovat seuraavat:
Myyntikateprosentti 100 x myyntikate/liikevaihto
Käyttökateprosentti 100 x käyttökate/liikevaihto
Nettotulosprosentti 100
x tilikaudenvoitto/liikevaihto
Maksuvalmius (current ratio) 100 x (rahoitusomaisuus + vaihto-omaisuus) / (ostovelat + vekselit)
Omavaraisuusaste 100 x oma pääoma / (oma pääoma + vieras pääoma)
Sijoitetun pääoman tuottoasteprosentti 100 x (liikevoitto + korkotuotot) / (oma pääoma + pankkilainat kauden alussa)
5.4 Tase
Yritysten tase-asema tilikauden lopussa. Se sisältää seuraavat kohdat:
VASTAAVAA Ilmoittaa yrityksen todellisen toiminnassa olevan vastaavan varallisuuden kirjanpidon arvoin.
KÄYTTÖOMAISUUS Tuotantotilojen, koneiden menojäännösarvot investointien ja poistojen jälkeen.
VAIHTO-OMAISUUS Valmistuotteiden varaston arvo. Arvo lasketaan aiemmin varastoidusta silloisella arvollaan ja kauden aikana tulleista uudella arvollaan.
RAHOITUSOMAISUUS Myyntisaamiset
Osa yrityksen myynnistä on saamisina ja tuloutuu vasta seuraavalla kaudella. Sopimusmyynti tuloutuu heti eikä vaikuta myyntisaamisten määrään. Osa myyntisaamisista menetetään luottotappioina. Myyntisaamisten prosenttiosuus myynnistä ilmoitetaan tilannetiedotuksessa.
Pankkivarat
Yrityksen pankkitileillä olevat varat kauden lopussa.
VASTATTAVAA Yrityksen varallisuuden lähteet ja pääomasitoumukset, joista sen on vastattava.
OMA PÄÄOMA Oma pääoma
Yrityksen oma pääoma näkyy taseessa. Se on kiinteä ja pysyy siten muuttumattomana.
Voittovarat alussa
Yrityksen edellisiltä kausilta kertyneiden voittovarojen summa. Voittovarat muuttuvat kausittain edellisen kauden nettovoiton suuruisella määrällä.
Tilikauden voitto/tappio
Yrityksen viimeisen kauden nettovoitto tai tappio.
VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset lainat Lainat
Yrityksen pitkäaikaisten lainojen määrä,
joihin yritysjohto vaikuttaa omilla päätöksillään.
Lyhytaikaiset lainat Vekselit
Yrityksen vekselivelat, jotka ovat seurausta siitä, että yrityksen rahoitussuunnittelu ei ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Vekseleistä
yritysjohto ei tee erillistä päätöstä, sillä ne tulevat automaattisesti
Ostovelat
Raaka-aineiden toimittajat myöntävät maksuaikaa, josta syntyy ostovelkoja. Taseen ostovelat ovat tietty osuus tilikauden raaka-ainehankinnoista. Ostovelkojen prosenttiosuus ostoista ilmoitetaan tilannetiedotuksessa. Eri tuotteiden maksuajat voivat vaihdella.
LOPPUVOITTOVARAT
Taseen ulkopuolinen tieto kertoen yrityksen voittokertymän. Yritykset kilpailevat suurimmasta voittokertymästä.
5.5 Rahoituslaskelma
Yrityksen rahoituksellisen aseman muutokset tulorahoituksen T, nettokäyttöpääoman muutoksen DK, investointien I ja lainojen muutoksen DL osalta.
Rahan häviämättömyydestä seuraa:
Tulorahoitus + käyttöpääoman muutos + investoinnit + lainojen muutos = 0 T + DK + I + DL = 0
Tulorahoitus
Yrityksen toiminnasta kertynyt rahoitus laskettuna käyttökatteesta.
Käyttöpääoman muutos
Nettokäyttöpääoman muutos. Se joko sitoo tai vapauttaa rahaa.
Nettokäyttöpääoma koostuu rahoitus- ja vaihto-omaisuudesta sekä ostoveloista.
Investoinnit
Yrityksen suorittamat investoinnit. Kaikki investoinnit on maksettava heti.
Lainojen lisäys
Vekselilainojen ja pitkäaikaisten lainojen muutokset. Pitkäaikaisten lainojen muutos on yrityksen päätöksen mukainen. Vekselien muutos riippuu rahoitusaseman kehittymisestä.
5.6 Tuotantoraportti
Yrityksen tuotantokykyyn liittyvät tekijät. Raportin luvut ovat tuhansina kappaleina.
Tuotantoraportti
Kertoo tuotannon edellytyksistä sekä tuotantomäärän päätöksestä
• Rakennuksen läpäisykyky joka ilman investointeja on 20 tyks. • Käytössä ollut koneiden tuotantokyky. Tuotantokykyä voi lisätä investoinnein • Tuotantopäätös:
Tuotantokustannus/yksikkö
Tuotannossa toteutuneet muuttuvat kulut. Sisältää raaka-aineet ja tuotannon palkat tuotettua yksikköä kohden.
5.7 Varastoraportti
Yrityksen valmiiden tuotteiden varastojen muutokset molemmille tuotteille erikseen.
Valmistuotteet: Tuote 1 ja Tuote 2
Valmistuotteiden alkuvarasto, valmistuksesta tulleet, myyntiin toimitetut ja jäljelle jäänyt loppuvarasto.
Kappalekustannukset molemmille tuotteille.
Yritysjohdon päätökset välitetään verkossa olevan päätöslomakkeen kautta: Päätökset kannattaa perustaa taulukkomallilla tehtyyn suunnitteluun. Mallissa tehdään yksi suunnittelukausi yhdelle sarakkeelle. Aluksi mallissa on suunnittelukauden alkutilanne päivitettävä vastaamaan alkavaa tasetta ja varastoa. Sen jälkeen tilannetiedotuksen tiedot on siirrettävä mallin yläosaan. Suunnittelu tehdään järjestyksessä markkinointi, tuotanto ja rahoitus. Suunnittelu ja budjettityöskentelyn aikana syntyneet päätökset on kerätty sarakkeen alaosaan, josta ne on siirrettävä päätöslomakkeelle.
Suunnittelumallin käyttö tuottaa valtavasti hyötyä suunnitteluun ja parantaa menestymisen mahdollisuuksia. Moniin virheisiin on eri vaiheissa mahdollisuuksia ja kaikki vastuu käyttäjällä.
Rahoituksen päätöksenä on pitkäaikaisten lainojen muutos. Merkki on syytä tuoda selvästi esiin. Miinus merkitsee pitkäaikaisten lainojen lyhennystä ja plus pitkäaikaisten lainojen lisäystä.
Osallistujan liittymä
Omalla ottelu- ja joukkuenumerolla sekä salasanalla joukkue pääsee osallistujan liittymään. Siellä on käytössä Toimialajärjestön palvelut kuten aikataulu, taustatiedot, aiemmat raportit, suunnittelumallin alkutilanne sekä päätösten syöttöön lomake.
Salasana sisältää jo tarvittavat yhteystiedot jotka välittyvät päätöksen lähetyksessä. Teillä on mahdollisuus sähköpostiyhteyteen Palvelukeskuksen kanssa. Käyttäkää sitä jos joudutte ilmoittamaan poikkeuksellisia yhteystietoja. Varmistakaa, että Palveluskeskus saa teihin tarvittaessa heti yhteyden, mahdollisten ongelmien selvittämiseksi. Aikataulut ovat tiukkoja, ja ellei yhteydet toimi saattaa Toimialajärjestö käyttää vanhoja päätöksiä.
Yrityssuunnittelun toteutukseen toimitetaan taulukkolaskentaohjelmilla toimiva malli.
Suunnittelumallin alkutilanne on saatavissa nettisivun kautta. Se on Excel-toiminen ja sisältää suunnittelupohjan, jonka avulla tulevien kausien budjetointi ja suunnittelu on toteutettavissa. Kun oma suunnittelu on edennyt on taulukko talletettava omalle koneelle edelleen käytettäväksi.
Sen avulla on mahdollista tehdä yrityksen markkina-, tuotanto- ja rahoitussunnittelu eri vuosille.
Suunnittelumallin käytöstä on erillinen ohje mallin sisällä.
Kun suunnittelu on valmis on taulukon alaosasta siirrettävä päätökset päätöslomakkeelle ja lähetettävä Palvelukeskukseen..
Suunittelumallin käyttöön liittyy tilannetiedotuksen
tietojen siirtoa, aikaisempien tulosten päivitystä ja tietojen siirtoa
päätöslomakkeelle. Palvelukeskus on pyrkinyt eri ohjelmatoteutuksin
helpottamaan suunnittelutyötä, mutta kaikki vastuu lukujen oikeellisuudesta
on osallistuvilla johtoryhmillä.
Päätöslomake
Osallistujan liittymästä olevaan lomakkeeseen syötetään seuraavat tiedot:
Markkinoinnin päätökset
Hinnat: Molemmille tuotteille ja kaikille alueille. Markkina-alueelta voi jäädä pois jättämällä hinnan pois. Valuutat on huomioitava.
Sopimushinnat hinnoitellaan euroina. Sopimusmyynnin saa yritys, joka tekee halvimman tarjouksen.
Markkinointipanos määrätään erikseen kunkin tuotteen ja markkinan osalta. Kaikki panostus
myös maksetaan euroissa Tuotekehityspanos määrätään erikseen molemmille tuotteille sekä koti- että vientimarkkinoille. Tuotekehitys maksetaan euroina.
Tuotannon päätökset
Tuotannon määrä: Molemmille tuotteille määritetään tuotantomäärät, jotka toteutuvat, jos muut edellytykset ovat riittävät. Tuotanto-osasto hankkii ja palkkaa muut tuotannontekijät kuten raaka-aineet ja henkilöstön automaattisesti tuotantomäärän mukaisesti.
Sopimushinnat hinnoitellaan euroina. Sopimusmyynnin saa yritys, joka tekee halvimman tarjouksen.
Konsultointiin käyttämä rahamäärä, jolla yritys ostaa konsultointi- ja koulutuspalveluita
Sopimushinnat hinnoitellaan euroina. Sopimusmyynnin saa yritys, joka tekee halvimman tarjouksen.
Rakennusinvestoinnit: Rakennuskapasiteettia saa lisää investoimalla. Rakennusinvestointien hintataso ja muut ehdot annetaan tilannetiedotuksessa. Investointi on tuotekohtainen.
Koneinvestoinnit: Lisäävät koneiden tuotantokyky. Investoinnit on tehtävä tuotelinjakohtaisesti Koneinvestointien hinta ja muut ehdot annetaan tilannetiedotuksessa.
Pitkäaikaisen lainan muutos +/-.
Yritys tekee rahoituspäätöksen ainoastaan pitkäaikaisen lainan osalta. Päätös tehdään suunnittelumallia käyttäen tulos- ja rahoitusbudjetoinnin avulla.
Päätöksessä on huomioitava etumerkki. Miinus-etumerkki tarkoittaa lainojen lyhennystä ja plus-etumerkki uuden pitkäaikaisen lainan ottamista.
Hallinnon kulut: Yrityksen muun henkilöstön ja hallinnon kulut ilmoitetaan tilannetiedotuksessa. Niihin ei päätöksiin voi vaikuttaa. Ne on huomioitava kiinteiden palkkojen budjetoinnissa.
Hinnat: Yritysten käyttämät myyntihinnat kerrotaan markkinaraportissa. Tuotannontekijöiden ja raaka-aineiden hinnat ilmoitetaan tilannetiedotuksessa.
Hinnoittelu: Molemmat tuotteet hinnoitellaan kaikille kolmelle markkina-alueelle. Viennin hinnat esitetään kohdemaan valuutassa.
Investoinnit: Yritys investoi harkintansa mukaan rakennuksiin ja koneisiin. Hinta- ja kapasiteettitiedot ilmoitetaan tilannetiedotuksessa. Investoinnit on maksettava heti.
Kappalekustannukset: Tuotantoraportissa esitetään yrityksen molempien tuotteiden tuotannon muuttuvat yksikkökustannukset. Yksikkökustannus on perustana myyntikatteen laskennassa.
Konsultointi: Konsultointi lisää tuotanto ja myyntihenkilöstön
tehokkuutta.
Korkokulut: Yrityksen vekseleistä ja lainoista maksamat korot. Korkotasot ilmoitetaan tilannetiedotuksessa. Myös vekselin limiitin ylitys aiheuttaa korkoja.
Korkotuotot: Pankkitilillä olevista varoista saadut korot. Korkotaso ilmoitetaan tilannetiedotuksessa.
Kuljetukset: Kuljetuskustannukset vaihtelevat alueittain ja näkyvät tilannetiedotuksessa.
Käyttöpääoman muutos: Käyttöpääoma käsittää yrityksen liikeomaisuuden, joka on varasto plus rahoitusasema. Sen muutos joko sitoo tai vapauttaa rahaa.
Kysynnät: Kysyntäosuuksiin vaikuttavat hinnat sekä markkinointi- ja tuotekehityspanostukset.
Lainat: Yritys voi tehdä ainoastaan pitkäaikaisia lainoja koskevia päätöksiä kulloisenkin rahoitustarpeensa mukaisesti. Päätöslomakkeelle tehty + / merkintä tarkoittaa lisälainan ottamista ja -/merkintä lainojen lyhennystä.
Loppuvoittovarat: Taseessa oleva ylimääräinen tieto, mistä ilmenee yrityksen saavuttama voittokertymä. Voittokertymä määrää paremmuuden.
Markkinatutkimukset: Toimialajärjestölle menevä kiinteä vuosimaksu. Se ilmoitetaan tilannetiedotuksessa ja merkitään päätöslomakkeelle. Tähän kohtaan Tulospalvelu lisää myöhästymisestä johtuvat sakkomaksut.
Markkinaraportti: Toimialajärjestö toimittaa kausittain markkinaraportin.
Markkinointi: Vaikuttaa tuotteiden kysyntään. Yritys panostaa halutessaan markkinointiin merkitsemällä panostettavan markkamäärän päätöslomakkeelle.
Muu henkilöstö: Johtoryhmä itse, tuotantojohto ja hallinto. Kiinteitä palkkoja, jotka huomioidaan tulosbudjetissa. Hallinnon palkat voivat olla riippuvia myynnistä.
Myynnit: Yritysten toteutuneet myynnit ilmoitetaan markkinaraportissa.
Myyntihenkilöstö: Määräytyy toteutuneen myynnin mukaisesti. Ei tarvitse erillistä mitoitusta. Konsultointi lisää myynnin tehokkuutta.
Myyntisaamiset: Osa vuosittaisista myyntituotoista on myyntisaamisina, joiden määrä vaikuttaa yrityksen rahoitusbudjettiin. Myyntisaamisten osuus ilmoitetaan tilannetiedotuksessa. Myyntisaamisten muutos vaikuttaa käyttöpääomaan.
Ostovelat: Raaka-aineiden ostoissa sovelletaan maksuaikoja, josta seuraa ostovelkoja. Ostovelkojen määrä ilmoitetaan tilannetiedotuksessa prosenttiosuutena ostoista. Ostovelkojen muutos on osana käyttöpääomaa.
Palkat: Tuotannon, myynnin ja hallinnon palkkataso ilmoitetaan tilannetiedotuksessa. Tuotannon palkat näkyvät tuloslaskelman muuttuvissa kuluissa, Niiden avulla voi selvittää henkilöstön määrää ja tehokkuutta. Myynnin palkat näkyvät kiinteissä kuluissa. Niiden avulla voi selvittää myyntihenkilöstön tehokkuuden kehittymistä. Kiinteissä palkoissa on myös hallinnon palkkoja joiden suuruus näkyy tilannetiedotuksessa.
Poistot: Poistot lasketaan alkavan taseen jäännösarvoista lisättynä vuoden aikana tehdyillä investoinneilla. Poistoprosentit ilmoitetaan tilannetiedotuksessa.
Päätöslomake: Yritysjohdon päätökset merkitään päätöslomakkeelle, joka löytyy verkosta. Päätökset tulee perustaa mallilla tehtävään budjetti työskentelyyn, Se takaa parhaan menestyksen. Ohjeet ovat erikseen. Rahoituksen päätöksenä on pitkäaikaisten lainojen muutos. Merkki on syytä tuoda selvästi esiin. Miinus merkitsee pitkä-aikaisten lainojen lyhennystä ja plus pitkäaikaisten lainojen lisäystä.
Raaka-aineiden määräehdot: Ranka-aineiden hintataso saattaa olla riippuvainen ostojen määrästä. Toimialajärjestö tiedottaa hankinnan ehdoista.
Raaka-aineostot: Tuotanto-osasto hankkii tarvittavat raaka-aineet ilman erillistä päätöstä.
Rahoitus: Rahoituksessa käytettävissä tulorahoitus, käyttöpääoman muutos sekä pitkäaikaiset pankkilainat, joita voi lyhentää tai ottaa annetun limiitin puitteissa lisää. Jos yrityksellä on rahoitusvajetta mm. siksi, että uutta lainaa ei ole otettu tai sitä on otettu liian vähän, vaje täytetään automaattisesti kalliimmalla vekselirahalla.
Sopimusmyynti: Toimialajärjestön ja julkishallinnon sopima erikoiskauppa. Yritys, joka tekee halvimman tarjouksen, saa sopimusmyynnit. Sopimusmyynnit toimitetaan aina ennen normaalimyyntiä. Myös sopimusmyynti edellyttää myyntihenkilöstöä.
Tase: Toimialajärjestö tuottaa kausittain taseet omasta yrityksestä ja kilpailijoista.
Toimitusjärjestys: Kaikkilla yrityksillä on toimitusjärjestyksenä Alue1, Alue2 ja Alue3. Mahdolliset sopimukset toimitetaan aina ensin. Jos tavara ei riitä, se lopuu aluksi Alue3:lta. Toimituskyky: Yrityksen kyky toimittaa tuotteita markkinoille. Se on alkuvarsto lisättynä tuotetuilla.
Tulorahoitus: Toiminnan jättämä raha, joka on voitto lisättynä poistoilla tai käyttökate vähennettynä koroilla ja veroilla.
Tuloslaskelma: Jokaisen kierroksen jälkeen yritykset saavat atk-raportissa normaalin tilinpäätöskäytännön mukaisen tuloslaskelman.
Tunnusluvut: Tunnuslukujen raportti sisältää omat ja kilpailijoiden tunnusluvut.
Tuotannon muuttuva yksikkökustannus: Tuotannon muuttuva yksikkökustannus sisältää yhden yksikön tuottamiseen tarvittavan raaka-aine- ja palkkakustannuksen.
Tuotantohenkilöstö: Tuotanto-osasto hankkii tarvittavan tuotantohenkilöstö tuotannon määrän mukaisesti. Konsultointi lisää tehokkuutta, jolloin tarvittava henkilömäärä laskee. Sillä on edullinen vaikutus tuotantohintaan.
Tuotantokapasiteetti: Yrityksen kyky tuottaa valmiita tuotteita. Se muodostuu rakennustilasta ja konekapasiteetista.
Tuotantokoneisto: Yrityksen koneet ovat osa sen tuotantokykyä. Vanhojen koneiden kapasiteetti saattaa aleta vuosittain. Uudet koneet ovat käytössä heti kun investointipäätös on tehty.
Tuotantotila: Tuotantotilat ovat osa yrityksen tuotantokykyä. Investoinnein voi tuotantorakennuksen läpäisykykyä lisätä. Kapasiteetin lisäys on käytössä kauden viiveellä
Tuotantoraportti: Vuosittaisesta tuotantoraportista ilmenee yrityksen rakennustilojen ja koneiden mahdollistama tuotannon määrä sekä sekä varsinainen tuotannon määrää koskeva päätös.
Tuotteet: Yritys valmistaa ja myy tuotteita, jotka on kuvattu lähemmin case-kuvauksessa. Samoin asiakasrakenne selvitetään case-kuvauksessa.
Tuotekehityspanostus: Vaikuttaa tuotteiden laatuun ja kysyntään. Viivästynyt vaikutus.
Tyydyttämätön kysyntä: Yritys, jolta loppuu tuotteet varastosta, luo tyydyttämätöntä kysyntää. Kysyntä siirtyy osin yrityksille, joilla riittää toimitettavia tuotteita.
Varastoraportti: Yrityksen valmisvaraston muutokset tilikausittain. Varastonmuutoksen laskeminen perustuu valmisvarastossa olevien tuotteiden omakustannushintaan. Varastossa olevat lasketaan entisellä arvollaan ja kauden aikana tulleet uudella arvollaan. Varaston arvon laskentaperuste on FIFO (First In First Out).
Valuutta: Vientimarkkinoilla on huomioitava valuuttakurssit.
Vekselit: Yritys ei tee vekseleitä koskevia päätöksiä, sillä ne tulevat automaattisesti rahan lähteeksi, mikäli muu rahoitus ei riitä.
Vekseli-kierre: Jos tulo- ja pitkäaikainen lainarahoitus mitoitetaan väärin, yritys ottaa automsattisesti vekselirahaa. Jos vekselirahan tarve ylittää ilmoitetun vekselilimiitin, ylityksen osalta peritään korkeaa sakkokorkoa, jonka suuruus ilmoitetaan.
Verot: Yrityksen verotus määräytyy verolainsäädännön mukaisena. Tuloslaskelmassa verot sisältävät sekä valtion- että kunnallisveron. Veroprosentit ilmoitetaan tilannetiedotuksessa. Tappiontasaus verolakien mukaisesti.
Vienti: Yritys markkinoi myös vientiin. Viennissä on huomioitava valuutat.
Voitto: Yritys, joka kerää 5 varsinaisen pelikierroksen aikana suurimmat loppuvoittovarat, on ottelun voittaja.
Vuokrat: Vuokrat ovat mahdollisesta lisävarastoinnista ja kuljetuksista aiheutuvia kuluja.
Vähenemät: Kulumisesta yms. johtuvat tuotannontekijöiden
vähenemät, jotka ilmoitetaan tilannetiedotuksessa.
|