5. MELTOLAN TAUSTAT

Meltola on vanha perinteinen pientila. Se sijaitsee keskisessä Suomessa kirkasvetisen Tuulasjärven rannalla. Etäisyys lähimpiin kaupunkeihin (Jyväskylä, Pieksämäki ja Mikkeli) on kuhunkin noin 50 km, joten Meltolaan ei kukaan itsekseen vahingossa löydä. Ei varsinkaan siitä syystä johtuen, että kaikki valtatiet menevät kaukaa ohi. Kävijää on aina pitänyt kartan avulla opastaa, jotta hän olisi perille löytänyt.

Meltola on ollut saman suvun hallussa yli 200 vuotta. 1980-luvun puolivälissä lopetettiin lehmien pito, kun vanha isäntä Esko pääsi eläkkeelle. Pellot laitettiin kesannolle 1990-luvulla. Tilan asuttamista oli kuitenkin päätetty jatkaa. Lapsikatraan nuorimmainen Erkki oli nimittäin avioitunut matkailualaa opiskelleen naapurikylän tytön Jaanan kanssa ja yhdessä he olivat ajatelleet Meltolassa olevan aineksia matkailuyritykseksi. Olihan Tuulasjärvi varsin kalaisa ja idyllistä seutuakin. Meltolan tilan päärakennus mahdollisti myös varsin hyvän tukikohdan maaseutumajoituksen ruokahuoltoon ja neljän perheen (2-3 henkeä/huone) majoittumiseen.

Jaana oli laskeskellut, että vaikka tämä on hyvä perusta, niin ei se kyllä elätä. Majoitustilaa on saatava lisää. Onneksi kunnan kaavoittajat olivat myötämielisiä Jaanan ja Erkin mennessä kertomaan uuden matkailuyrityksen investointisuunnitelmista, johon he tarvitsivat kymmenen Viekon rakennusluvat Tuulasjärven rantaan. Nämä Viekot nousivat Meltolan maille 1990-luvun loppupuolella ja niinpä 2000-luvulle tultaessa Meltolan tilalla on majoituskapasiteettia päärakennuksessa 10 hengelle ja Viekoissa yhteensä 40 hengelle (= 4 henkeä/Viekko ilman lisävuoteita). Viekot oli tehty hyvätasoisiksi nykyajan vaatimusten mukaan vastaten MALO-luokituksen viittä tähteä niin, että lisäksi niissä kaikissa oli televisio ja minibaari. Lisäksi tilalla oli vanha savusauna, jota voitaisiin vuokrata halukkaille.

Jaana oli todennut, ettei pelkkä luonnonrauhassa majoittuminen saa turisteja Meltolaan tulemaan. Ei, vaikka tila on kauniilla ja rauhaisalla paikalla ja vaikka majoitustilat ja siihen kytkeytyvä varustus olisikin käypiä. Tällaista kilpailevaa tarjontaa on kuitenkin niin paljon että muutakin vetonaulaa tilalle oli saatava. Lisäksi kaivattiin myyntiartikkeleita, jotta paikan päälle houkutellut matkailijat jättäisivät mahdollisimman paljon rahaa Meltolaan. Tämän kaiken Jaana oli oppinut matkailua opiskellessaan.

Koska Meltola oli ajatellut panostaa lapsiperheisiin, he perustivat lasten viihdyttämiseksi kotieläintarhan. Sinne tuli muutama poni, joilla pystyi ohjatusti ratsastamaan sekä vuohia ja hanhia. Varsinainen suosikki oli minisika Elmeri, joka oli vähintäinkin yhtä ystävällinen kuin perheen sekarotuinen pirttikoira Joonas. Myös kissat olivat oleellinen osa Meltolaa. Nämä eläimet sekä lapsille tehdyt turvallisuusohjeiden mukaiset pihalelut (keinut, karusellit, köysiradat ja kiipeilytelineet) olivat varsin suosittuja pienempien vieraiden joukossa. Kuitenkaan näistä eläimistä ja leikkipaikoista ei saanut elintuloa ja houkuttelevuustekijöinäkin ne olivat varsin keskinkertaisia.

Erkki oli ollut innokas kalastaja. Lisäksi Tuulasjärvi mahdollisti hyvin erilaisen kalastelun, niin uistelun, pilkkimisen, tuulastuksen, verkkokalastuksen kuin myös perinteisen mato-onginnankin. Niinpä Meltolat olivat päättäneet satsata myös kalastukseen, jossa isännän kalaretket kalojen jatkokäsittelyineen olivat perinteinen ja suosittu ajanviettotapa turistien keskuudessa Meltolassa. Myös vanhaisäntä Esko oli kuusikymppisenä hyväkuntoisena Tuulasjärven kalastusvedet hyvin tuntevana mielellään kalastusisäntänä.

Jaana hoiti yrityksen markkinoinnin, taloushallinnon ja lisäksi vastaanoton kuten myös ravitsemustoiminnan. Vastaanoton yhteyteen oli laitettu kioski, johon oli kerätty paikkakunnan omaa tuotantoa (matkamuistoja, T-paitoja, elintarvikkeita jne.) turisteille myytäväksi. Kesän sesonkiaikaan yritys työllisti lisäksi kaksi ulkopuolista henkilöä (aamiaistarjoilussa, vastaanotossa ja Viekkojen siivoustehtävissä). Lähtökohta Jaanalla nimittäin oli se, että kiinteitä kuluja ei uskalla mitenkään paisuttaa, kun velkaakin oli investointien jälkeen yrityksessä.

6. TOIMINNAN SUUNNITTELU

Pelaajajoukkue johtaa omaa Meltolaa tekemällä toimintasuunnitelman aina seuraavalle kaudelle (talvi, kesä tai syksy).

Suunnittelu käsittää:

1. markkinointisuunnittelun, jossa hinnoitellaan palvelut ja mitoitetaan markkinoinnin, laatutyöskentelyn ja tuotekehitystyön panostukset. Tavoitteeksi asetettu myynti on pyrittävä ennakoimaan suhteessa kysyntään, omaan hinnoitteluun ja panostukseen.

2. toimintakapasiteetin suunnittelun, jossa kaikki toiminnan osatekijät mitoitetaan vastaamaan myynnin tavoitteita. Suunnitelmassa mitoitetaan toimintakyky myyntiä vastaavaksi ja vastaavasti markkinointipanostus toimintakapasiteetin mukaisesti.

3. tuloksen budjetoinnin. Markkinoinnin ja toimintakapasiteetin suunnittelun jälkeen budjetoidaan kaikki kustannuserät sekä myös poistot ja korot. Tämän pohjalta muodostuu kokonaistulos (voitto/tappio).

4. investointien suunnittelun, jossa tarkastellaan yrityksen toimintaa pitkässä juoksussa niin, että tulevaisuus on yritykselle turvattu.

5. päätökset. Kun edellä esitetty suunnittelu on valmis, ovat myös tarvittavat päätökset valmiit.

Suunnittelun apuna pelaajalla on käytettävissä:

· tilannetiedotukset, joissa on kuvattu yrityksen ongelmatilanteet,

· tulosraportit: markkinaraportti, toimintaraportti, tuloslaskelma ja tase,

· osallistujan johtaman yrityksen historia sekä kilpailevien yritysten tiedot suunnitelmaan tarvittavasti edeltävältä kaudelta ja

· budjetointilomake budjetin tekemistä varten.

Suunnitelma tehdään päätöslomakkeeseen, johon taloudelliset yrityksen suunnitelmatiedot rakennetaan syötettäväksi tietokoneeseen.